Papittaren nimen takana toimii rottweiler harrastajia jo kahdessa polvessa: äiti sekä tytär aina vuodesta 1987 lähtien. Kennelimme sijaitsee kahdessa osoitteessa Tampereella ja Kangasalla, joka on aivan Tampereen kupeessa. Päämäärämme on kasvattaa hyväluonteisia ja perimältään terveitä koiria, jotka ulkonäöltään olisivat lähellä rotumääritelmää, käyttöominaisuuksia unohtamatta.

Toiminta-ajatuksenamme on kasvattaa koiria ihmisille, jotka pystyvät huolehtimaan ja rakastamaan koiraansa yksilönä tämän elämän loppuun saakka. Tärkeintä on jokaisen pennun asema rakastettuna ja turvallisissa oloissa hoidettuna perheenjäsenenä.

Emme kasvata erikseen näyttelylinjaa tai käyttö-/työkoiria vaan toivoisimme, että samasta paketista löytyisi kumpaakin ominaisuutta sopivasti. Rodulle ominaisen tyypin säilyttäminen ja terveyden varmistaminen on kasvatuksemme keskeinen päämäärä. Kasvattajana tunnemme rodun historiaa pitkän ajan takaa ja pyrimme seuraamaan aktiivisesti muiden saman rodun kasvattajien työtä.


Leena

Voin sanoa, että koira on kuulunut elämääni aina lapsuudesta asti. Rottweiler rotuna tuli meille ollessani 23-vuotias, enkä sen jälkeen ole katsonut tarpeelliseksi rotua vaihtaa. Rottweilerissa on se kaikki mitä koiralta odotan. Mielestäni koirana rottweiler on mitä parhain ystävä, sopeutuvainen kunhan annat sille tilaa ja olet sille reilu, niin se on sitä sinullekkin. Parhaimpana sen luonteessa kuitenkin näkisin uskollisuuden ja luotettavuuden. Yli 30-vuotisen koiraharrastukseni aikana on koirien kanssa tullut harrasteltua enemmän ja vähemmän niiden ominaisuuksille sopivia lajeja, lähinnä kuitenkin omaksi iloksi. Näen tottelevaisuuden tai tapakasvatuksen ehdottoman tärkeänä asiana omistaessani näinkin  suuren ja voimakkaan rodun. Koiranäyttelyt ovat kuuluneet isona osana harrastukseeni ja olen niissä mukana omien koirieni kanssa tai toimiessani kehäsihteerinä.


Sandra

Olen koko ikäni kasvanut rottweilereiden joukossa seuraten äitini harrastusta. Olen kiitollinen äidilleni, joka on ottanut minut lapsesta lähtien mukaan kaikkialle, oli kyse sitten näyttelyistä, pentujen synnytyksestä, tai astutusreissuista. Tämä on antanut itselleni todella vakaan ja kokemusrikkaan pohjan lähteä itse kasvattamaan tätä rotua ja tehdä itsestäni äitini arvoisen manttelinperijän. Voisin sanoa, että kun meille seitsemän vuoden tauon jälkeen syntyi vuonna 2005 Papittaren uusi sukupolvi R- pentueen myötä, se ei tarkoittanut pelkästään koiria vaan myös kasvattajia. Juuri tuon pentueen myötä koin saavani kipinän kasvattamiseen, kun avustin emoa synnyttämään tämän hetken kantanarttumme Sennan. Tästä hetkestä neljä vuotta eteenpäin Sennan tytär, Papittaren Ilana eli Lyyli, tassutteli kotiimme.

Vuosien mittaan vastuu pentujen hoidosta on hiljalleen siirtynyt minun harteilleni. Koen, että pentujen hoito ja kasvatus on paras asia mitä minä voin kasvattajana antaa, ja nautinkin tästä vaiheesta suunnattomasti. Olen harrastanut Hilman & Sylvin kanssa pelastuskoiratoimintaa ja olen suorittanut Hilman kanssa koulutustunnus BH:n. Pidempi aikaisena harrastuksenani ovat näyttelyt. Aloitin 10-vuotiaana kennelpiirin juoksutyttönä ja hieman vanhempana kehäsihteerinä.

Olen ollut Suomen Rottweileryhdistyksen jalostustoimikunnan sihteerinä ja puheenjohtajana. Tänä aikana toteutimme rotumme Jalostuksen tavoiteohjelman. Olen käynyt seuraavia Kennelliiton koulutuksia: Kasvattajan peruskurssi, Jalostusneuvojan peruskurssi, Junior Handler- tuomarikoulutus, Kehäsihteerin koulutus. Vastaan täysin kennelimme kuvista, kotisivuista ja sosiaalisesta mediasta, jos niihin tulee jotain kysyttävää on syytä kääntyä minun puoleeni.